Back برج سباسكايا Arabic Spasskaya qülləsi Azerbaijani Спаская вежа Byelorussian Спаская вежа BE-X-OLD Torre del Salvador Catalan Spasská věž Czech Сăпас турулĕ CV Spasskaya Tower English Torre Spasskaya Spanish מגדל ספאסקאיה HE

Spasskaja-torni

Spasskaja-torni

Spasskaja-torni (ven. Спасская башня, Spasskaja bašnja, ’Vapahtajan torni’) on Punaisen torin laidalla sijaitseva Moskovan Kremlin torni, jossa on Kremliin johtava portti. Se on 71 metriä korkea punaisen tähden kärkeen asti ja Kremlin toiseksi korkein torni Iivana Suuren kellotornin jälkeen.[1]

Restauroitu Smolenskin Vapahtajan ikoni Kremlin portin yläpuolella

Tornin rakennutti Iivana III vuonna 1491 lombardialaisen kuvanveistäjä ja arkkitehti Pietro Antonio Solarin (Pjotr Friazin) suunnitelmien mukaan. Vuoteen 1658 asti sen nimi oli Frolovskaja-torni Kremlissä aiemmin sijainneen Pyhien marttyyrien Frolin ja Laureuksen -kirkon mukaan.[1][2]

Nykyinen nimi tulee kahdesta ikonista, jotka asetettiin tsaari Aleksei Mihailovitšin käskystä Kremlin porttien yläpuolelle vuonna 1648.[3] Käsittätehty Vapahtajan ('Spas Nerukotvorni') ikoni portin sisäpuolella poistettiin vuonna 1917 ja on sittemmin kadonnut. Portin ulkopuolella molemmin puolin oli myös kaksi pientä ikoneille omistettua Smolenskaja ja Spasskaja kappelia, jotka purettiin vuonna 1925.[3] Jäljellä oleva Smolenskin Vapahtajan ikoni (Spas Smolenski) peitettiin laastilla rapatulla verkolla[4] vuonna 1937, mutta restauroitiin ja paljastettiin uudelleen vuonna 2010.[1]

Spasskaja-torni oli ensimmäinen Kremlin kahdestakymmenestä tornista, jonka arkkitehdit Bažen Ogurtsov ja skotlantilainen arkkitehti ja kelloseppä Christopher Galloway suunnittelivat aumakattoiseksi vuosina 1624-1625.[1]

Kellotaulun halkaisija on kuusi metriä. Tornin alkuperäinen kello valettiin vuosien 1491 ja 1585 välisenä aikana. Se tunnetaan myös yhtenä Kremlin kelloista (ven. Кремлёвские куранты, Kremljovskije kuranty). Kremlin kellot soittavat tasatunnein virallista Moskovan aikaa. Jo vuonna 1707 hollantilainen kellokoneisto[2] soitti O du lieber Augustin-sävelmää. Sen jälkeen koneisto uusittiin kahdesti ja sävelmät vaihtuivat.[2] Vuodesta 1918/1920 lähtien ne soittivat puolelta päivin Kansainvälisen ja vuodesta 1996 lähtien sävelmiä kuten Unohtumaton ilta ja vuodesta 2000 lähtien Venäjän kansallislaulun.[1][5][2]

Spasskaja-tornin Kremlin sisäpuoleinen portti, Käsittätehty Vapahtajan ikoni, 1900-luvun alku.
Smolenskin Vapahtaja ikonin uudelleenvihkimys Kremlin portilla vuonna 2010.
Spasskaja-torni 1880-luvulla, tornin huipulla kaksoiskotka vaakunaveistos. Molemmin puolin porttia oli ennen vuotta 1925 kaksi kappelia.
Spasskaja-torni iltavalaistuksessa vuonna 2015.

Spasskaja-tornin portin lävitse ei saanut mennä ratsain hevosen selässä eikä hattu päässä, Vapahtajan lampukalla valaistua ikonia tuli kunnioittaa ja tätä määräystä valvottiin vuodesta 1658 lähtien rangaistuksen uhalla.[1] [4] Porttia käytettiin ulkomaisten arvohenkilöiden vastaanottamiseen ja Punaisella torilla pidetyissä virallisissa seremonioissa ja kulkueissa. Tornin huipulla sijaitsi 1600-luvun puolesta välistä lähtien[3] Venäjän kaksoiskotkavakuuna aiheinen kullattu veistos, joka vuonna 1935 korvattiin tähdellä ja vuonna 1937 sähkövalaistulla, pyörivällä punaisella tähdellä.[2] Punatähti korjattiin vuonna 2015 ja varustettiin aiemman 5 000 W hehkulamppujen[2] sijaan led-lampuilla.

Portin yläpuolella on latinankielinen kirjoitus:

IOANNES VASILII DEI GRATIA MAGNUS DUX VOLODIMERIÆ, MOSCOVIÆ, NOVOGARDIÆ, TFERIÆ, PLESCOVIÆ, VETICIÆ, ONGARIÆ, PERMIÆ, BUOLGARIÆ ET ALIAS TOTIUSQUE RAXIE DOMINUS, ANNO 30 IMPERII SUI HAS TURRES CONDERE FECIT ET STATUIT PETRUS ANTONIUS SOLARIUS MEDIOLANENSIS ANNO NATIVIT ATIS DOMINI 1491 KALENDIS MARTIIS IUSSIT PONERE.


Ivan Vasilijevitš, Jumalan armosta Vladimirin, Moskovan, Novgorodin, Tverin, Pihkovan, Vjatkan, Jugran, Permin, Bulgarin ja muista syistä koko Rusin suuriruhtinas, hänen hallintonsa 30. vuosi, nämä tornit teki Pietro Antonio Solarin Milanosta maaliskuun ensimmäisenä päivänä, Herran vuonna 1491.

  1. ↑ a b c d e f История Спасской башни Московского Кремля. Справка - РИА Новости, 26.04.2008 web.archive.org. 22.11.2018. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 23.6.2023.
  2. ↑ a b c d e f Museums of the Moscow Kremlin: ARCHITECTURAL ENSEMBLE OF THE MOSCOW KREMLIN kremlin-architectural-ensemble.kreml.ru. Viitattu 23.6.2023.
  3. ↑ a b c Кириллица | Спасская башня: интересные факты web.archive.org. 22.11.2018. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 23.6.2023.
  4. ↑ a b Иконы на башнях Московского Кремля / Исторические справки / Патриархия.ru web.archive.org. 15.8.2020. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 23.6.2023.
  5. ↑ Куранты бьют и днем, и ночью - Вечерняя Москва web.archive.org. 22.9.2019. Arkistoitu 22.9.2019. Viitattu 23.6.2023.

Developed by StudentB